Espoon Palloseura astui uuteen aikaan vuonna 2015, kun espanjalainen jalkapallovalmentaja José Riveiro kehitti EPS-metodin. Riveiro linjasi tuolloin periaatteet, joiden mukaan EPS toimii. Hän on nykyisin Turun Interin päävalmentaja, mutta auttaa edelleen EPSiä tarvittaessa.
Riveiro peilaa haastattelussa metodin syntyvaiheita. Hän paljastaa, mikä antoi inspiraation lopulta koko seuraa mullistaneelle ajatustyölle.
Hei, José, mitä kuuluu?
”Olen okei, vietän aikaa lähinnä vain kotona. Kirjoittelen tässä ja yritän pärjätä koronatilanteen kanssa. Yritän järjestää ensin pelaajien mielen kuntoon ja sen jälkeen valmistaa ryhmää taas harjoittelemaan, kun on sen aika. Tilanne on todella vaikea.”
Kerro EPS-metodin synnystä.
”Pääsyy siihen oli suhteeni Boris Wistubaan. Me tavattiin Hongassa 2014, kun olin Shefki Kuqin valmennustiimissä. Bobi kuului taustoihin myös. Hän auttoi paljon kielen kanssa, auttoi ymmärtämään suomalaista kulttuuria. Hän auttoi lähes kaikessa.
Kun Honka meni konkurssiin, niin Boris meni pian EPSiin. Minä menin PK-35:n Shefkin kanssa, mutta Bobi taivutteli minut EPSiin luomaan metodia.
EPS halusi tietää, miten rondot voidaan yhdistää viikottaiseen ohjelmointiin. Se oli iso yllätys minulle, että puhe kääntyi heti rondoihin. EPS halusi erityisesti apua siihen, miten aivan pientenkin kanssa voidaan kehittää pelikäsitystä.
Jalkapalloa pelataan jaloilla. Jos lapsien tekninen laatu ei ole vielä riittävä, niin he voivat pelata käsillä. Sitä kautta heidät voi viedä pelinomaiseen ympäristöön. Rondot on hyvä keino esimerkiksi oppia houkuttelemaan yksi vastustaja pois, oppia löytämään vapaa pelaaja, oppia näkemään kauimmainen, ei vain lähin pelaaja. Käsillä pelaten voi saada peliin jatkuvuutta.”
Miten prosessi eteni?
”Kun tulin Suomeen, niin aikaisempi kokemukseni oli Celta Vigon akatemiassa. Celta Vigon vaikutus oli todella, todella kova. Tämä vaikutus vaikutti minuun todella paljon, ja suunnitelmiini. Inspiraationi tuli sieltä. Se on yksi johtavista akatemioista maassani. Tarkoitus oli, että voimme kehittää EPSiin parempia jalkapallo-opettajia. Vaikutin valmentajiin, ja sitä kautta valmentajat, jotka tulivat koulutuksiin, veivät periaatteita ja konsepteja kentälle. Mietimme, minkälaisia pelaajia haluamme kehittää tulevaisuudessa.”
Miten metodin pitää näkyä kentällä?
”Pääasia on ymmärtää, että jalkapallo on hyvin monimutkainen peli, mutta pelissä on sisäinen logiikka. Meidän pitää hallita todella hyvin se looginen osa.
Kentällä on kaaos. Jalkapallo on hyvin epävarma peli, mutta siellä on sisäistä logiikkaa. Tarkoituksena oli kehittää pelaajia, joilla on kapasiteettia ymmärtää tätä logiikkaa. Että harjoituksissa on harjoitteita ja tilanteita, jotka kehittävät tätä kapasiteettia. Esimerkiksi kehittää pallonhallintaa – löytää vapaa pelaaja. Halusimme, että pelaajat ymmärtävät mitä pelissä tapahtuu, mikä on sen sisäinen logiikka.”
Mitä muutoksia tekisit, jos suunnittelisit metodia nyt?
”Jalkapallo muuttuu koko ajan. Emme voi pysähtyä. Meidän pitää olla aina valmiina. En ole enää se sama valmentaja, joka olin viisi vuotta sitten. Näen jalkapallon eri tavalla kuin vaikka vuosikin sitten. Päässäni liikkuu koko ajan ajatuksia, joilla voi kehittää pelaajia vielä tehokkaammin.
Peruspohja on sama, mutta jos jokin asia oli kaksi vuotta sitten todella tärkeä, niin se on nyt enää vähemmän tärkeä. Valmentajalla on aina päässään lista, mikä on hänen listallaan tärkeintä, että mitä panemme heti toimeen, ja mitä myöhemmin.
Jalkapallossa on kolme vaihetta pelaajalle, havainto, päätöksenteko ja suoritus. Tämän prosessin työstäminen on hyvin tärkeä EPSille. Kehittää ennen kaikkea koko kollektiivin teknistä taitoa, ajoittamista ja toteutusta. Tämä on minun mielestäni seuranne seuraava päähaaste.
Syöttö on kollektiivinen tekniikka. Et syötä palloa aitaan tai kulmalippuun. Syötön ja ensimmäisen kosketuksen välinen vaihe on kollektiivista. Laukominen on enemmänkin yksilöstä kiinni. Tämä on tärkeä ymmärtää: puhutaan kollektiivisten asioiden kehittämisestä”.
Miten tasapainoilet rondojen ja ”drillien” kanssa?
”Juon mielelläni monesta lähteestä. En usko, että on vain yhtä tapaa tehdä asioita. Yhdistelmä on parempi.
Esimerkiksi Marcelo Bielsa (argentiinalainen jalkapallovalmentaja) tekee lähinnä guided circulation -harjoitteita, tai kuten Englannissa sanotaan: drillejä. Ne ovat taktisia drillejä totta kai, suoraan pelistä johdettuja, mutta päätöksenteko ei korostu niissä.
Jalkapallo perustuu päätöksentekoon, erityisesti kollektiiviseen päätöksentekoon. Erityisesti niin, että koko joukkue ajattelee samalla tavalla, miten tilanne ratkaistaan. Oma vaatimaton mielipiteeni on, että et voi saavuttaa parasta mahdollista tulosta ilman tiettyä epävarmuutta harjoitteissa.
Guided circulation on tapa käydä läpi taktiikkaa, mutta myös tekniikkaa tietyssä kontekstissa. Tyypillisiä syöttöjä ja liikkeitä, mitkä kuuluvat pelaamiseen. Esimerkiksi mille jalalle syötän. Riippuen sijoittumisesta, vastustajan sijoittumisesta. Guided circulation mahdollistaa, että pelaaja saa tämän tiedon selvästi. He ymmärtävät, että tämä on tärkeää joukkueelle ja pelaajille. Valmentajat voivat antaa hyvin selkeää palautetta. Verrattuna, jos sama tilanne tapahtuu esimerkiksi pienpelissä, mutta se ei pelkästään riitä. Tähän pitää lisätä päälle päätöksentekoa ja epävarmuutta.
Interissä harjoittelemme viisi päivää viikossa. Rondoja on 80-90 prosentissa harjoituksista koko vuoden aikana. Aina on tilaa rondoille. Voi olla puolustukseen, hyökkäämiseen, tilanteenvaihtoihin, rentoutumiseen (palautumiseen) tai vauhtiin keskittyviä rondoja.
Guided circulationia käytämme vähemmän. Lähinnä viikkojen alussa. Kun tapaamme pelaajat pelin jälkeen. 90 prosentissa pelin jälkeisissä harjoituksissa on mukana guided circulationia. Voimme käydä niissä läpi ongelmia, joita kohtasimme viime pelissä. Eli yleensä viikon ensimmäisissä harjoituksissa.”
Mitä terveisiä haluat lähettää Espoonlahteen?
”Oli todella iso apu olla mukana EPSin toiminnassa näiden vuosien aikana. Jopa niiden viikkojen aikana, kun olin todella väsynyt. EPSin vaikutus oli suuri. Sain paljon energiaa valmentajilta.
Nyt meillä on hyvä mahdollisuus istua, ja miettiä mitä voimme tehdä jatkossa paremmin. Jalkapallo tulee olemaan siellä jossain aina. Jalkapallovalmentaminen on upea työ – vaikka emme ole esimerkiksi tiedemiehiä, jotka ihmiset aina tunnistavat tärkeiksi hahmoiksi. Mutta teemme tärkeää työtä. Älkää luovuttako!”
José Riveiron johtamia EPS Metodi -koulutuksia järjestettiin yli 30 kertaa ja koulutuksiin osallistui lähes 180 valmentajaa vuosien 2015-2018 aikana. Nykyään EPS Metodi -koulutukset ovat seuran koulutettujen päätoimisten johtamia. Metodin kehitystyö on jatkuva prosessi.
Tue seuraa – liity kannatusjäseneksi
Kannatusjäsenyys maksaa 50€
Kannatusjäsenenä tuet seuran joukkueiden toimintaa.